Autismikirjon nuorilla on vaikeuksia harrastaa kodin ulkopuolella
Me ANTOISA-hankkeessa olemme miettineet koko vuoden autismikirjon nuorten harrastamista ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Lähtökohtana hankkeen toimintaan on itse nuoret, se mitä he haluavat ja tarvitsevat, ja sitä selvittääksemme teimme keväällä kyselyn heidän vapaa-ajan vietostaan. Hanke lähti alun perin autismikirjon nuorten vanhemmilta tulleista hätähuudoista – nuoreni viettää kaiken vapaa-aikansa vain kotona!
Lähdimme selvittämään ilmiön yleisyyttä autismikirjon nuorten vanhemmilla ja läheisille suunnatulla kyselyllä, ja tuloksien mukaan pelkästään kotonaan aikaansa viettäviä autismikirjon nuoria on useita. Miksi näin on? Mikä estää nuoria viettämästä vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella, tai mikä pitää heitä kodin piirissä?
Kysyimme kyselyllä kaikkea tätä, sekä
- miten nuoret viettävät vapaa-aikaansa
- miten autismikirjon piirteet vaikuttavat vapaa-ajan viettoon
- mitä tukea vanhemmat tarvitsevat auttaakseen nuorta
- onko autismikirjon nuorille sopivia, kodin ulkopuolisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia olemassa
Nuorten vapaa-ajan vietto
Kyselyssä ilmeni, että autismikirjon nuoret tosiaan viettävät vapaa-aikaansa pelkästään kotona. Suurimmalla osalla nuorista ei ollut kodin ulkopuolista harrastusta, vastauksen hetkellä tai aikaisemmin. Jos harrastus oli, se oli useimmiten liikuntaa. Osa nuorista vietti vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella itsenäisesti eikä ollut kiinnostunut ohjatusta kodin ulkopuolisesta vapaa-ajan toiminnasta.
Miksi nuoret eivät vietä vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella?
Kysyimme, minkä nuori itse oli kertonut syyksi sille, ettei vietä vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella. Syiksi nousivat useimmiten sosiaalinen ahdistus, yksinäisyys sekä kodin ulkopuolisen vapaa-ajan vieton ja harrastamisen kuormittavuus. Energia menee arkeen, kuten koulunkäyntiin, eikä sitä riitä vapaaehtoiseen harrastamiseen tai aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Jotkut nuoret eivät kokeneet tarvetta kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan viettoon, esimerkiksi siksi, että ystäviä ja tekemistä oli verkossa.
Autismikirjon nuorille ei ole tarpeeksi vaihtoehtoja ohjattuun vapaa-ajan toimintaan ja harrastamiseen. Yleisesti vapaa-ajan toiminnassa ja harrastuksissa ei ole vastaajien mukaan huomioitu autismikirjon piirteisiin liittyviä tarpeita tai haasteita. Tämä estää nuorta osallistumasta toimintaan. Vapaa-ajan toimintaa järjestettäessä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi aistiherkkyys, sosiaalisten tilanteiden haasteet sekä tarve ennakointiin ja omaan rauhaan myös seurassa. Monet nuoret eivät halua kuitenkaan osallistua erityisnuorille suunnattuun vapaa-ajan toimintaan, sillä sen pelättiin olevan leimaavaa.
Tuen tarve kodin ulkopuolisessa vapaa-ajan vietossa
Toimintaan osallistuessa nuoret tarvitsevat tukea kyselyn mukaan eniten sosiaalisissa tilanteissa, mutta tasaisesti myös muissa asioissa kuten aikataulussa pysymisessä, kotoa lähtemisessä sekä toimintaan matkustamisessa. Osaavat ohjaajat, toiminnan ja aikataulun joustavuus sekä pieni ryhmäkoko todettiin tärkeimmiksi tekijöiksi vapaa-ajan toiminnan autismiystävällisyydessä. Tarkat ohjeet ja tiedot toiminnasta sekä mahdollisuus tutustua ohjaajiin ja tiloihin ennen toimintaan osallistumista helpottavat osallistumista vapaa-ajantoimintoihin.
Selkeästi suurimmaksi vanhempien ja läheisten tuen tarpeeksi kyselyssä nousi tieto nuorelle sopivasta vapaa-ajan toiminnasta. Vastaajat eivät tienneet, mitä erityisesti autismikirjon nuorille suunnattua tai sopivaa vapaa-ajan toimintaa on tarjolla – poikkeuksena PAUT ry:n järjestämä toiminta, jonka moni vastaaja mainitsi.
Seuraavaksi tärkeimpiä tukimuotoja olivat käytännön tuki, kuten esimerkiksi annetut taksipalvelut sekä tieto harrastustiloista. Valtaosa vastaajista ei ollut saanut mitään tietoa tai tukea vapaa-ajan toiminnan tai harrastuksen löytämiseksi, vaan oli etsinyt tietoa itse verkosta. Todella moni vastaaja toivoi verkosta löytyvää linkkilistaa, johon olisi koottu TIETOA autismikirjon nuorille suunnatusta ja sopivasta harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta.
Miten ANTOISA-hanke vastaa tarpeisiin?
ANTOISA-hanke on selvittänyt, millaista tukea nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat, jotta nuori voi siirtyä onnistuneesti kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan toimintaan. Osana hankkeen kehitystyötä toteutimme tähän tarkoitukseen nuorten läheisille suunnatun kyselyn 16–29-vuotiaan autismikirjon nuoren harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Kysely toteutettiin sähköisesti 15.5.-30.6.2023 ja kyselyyn vastasi 35 henkilöä, joista 34 ilmoitti olevansa 16–29-vuotiaan autismikirjon nuoren huoltaja tai muu läheinen.
Hanke keskittyy erityisesti autismikirjon nuoriin, jotka viettävät vapaa-aikaansa pääosin kotona ja joille kotoa poistuminen on vaikeaa tavalla tai toisella. Vanhemmat ja läheiset ovat kotonaan aikaansa viettävälle nuorelle tärkeä tuki arjessa sekä useimmiten nuoren yhteys kodin ulkopuoliseen maailmaan, minkä takia kyselyllä kartoitettiin heidän näkökulmaansa nuoren vapaa-ajan viettoon.
Keväällä 2024 teemme vapaa-aikaa ja harrastamista koskevan kyselyn itse autismikirjon nuorille sekä teemme kootun listan tarjolla olevasta autismikirjon nuorille suunnatusta vapaa-ajan toiminnasta, jotta tieto harrastusmahdollisuuksista olisi helpompi löytää. Kaikilla on oikeus harrastaa – tehdään oikeudesta yhdessä totta.
Valoa vuoden loppuun ja uuteen vuoteen,
Meri Aaltonen
Projektikoordinaattori
ANTOISA-hanke
meri@malary.fi
050 547 8291
