Ilmaisun Huone pääsi aikaisemmin tänä vuonna pitämään leikkiä käsittelevän teemaillan yhteistyössä CP-liiton ja Uudenmaan CP-yhdistyksen kanssa. Tilaisuudessa mietimme mitä leikki on, miksi se on tärkeää ja kuinka sitä voisi tukea erityislapsen arjessa. Nyt juhlitaan Valtakunnallista leikkipäivää. Leikkiä ei yhteiskunnassamme korosteta liikaa – siksi sitä on syytä juhlistaa omalla teemaviikollaan. Leikkipäivän tavoitteena on innostaa eri ikäiset ihmiset leikkiin ja tuottaa iloa kaikenikäisille. Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 24. huhtikuuta. Koko viikko, 19.–25.4.2021, juhlitaan leikin ilosanoman teemaviikkoa ympäri Suomen.
Mitä leikki on?
Leikin hyötyä voi olla vaikea nähdä, sillä nyky-yhteiskunnassamme arvostetaan tuotteliaisuutta ja aikaansaamista. Tämä näkyy myös lasten arjessa. Leikki on kuitenkin välttämätöntä lapsen hyvinvoinnille ja terveydelle. Se on tapa oppia, vaikka se ei yleensä tuotakaan mitään.
Leikkiä voisi kuvata lasten kieleksi. Se on tietynlainen tapa kommunikoida, varsinkin varhaislapsuudessa. Lapsi osallistuu jokapäiväiseen elämään ja jäsentää asioita leikin kautta. Leikin kautta tutustutaan ympärillä olevaan maailmaan, kokeillaan uusia rooleja ja ideoita. Ja täten opitaan ymmärtämään ja rakentamaan omaa sosiaalista asemaa. Tämä luo lapselle turvan tunnetta. Leikin kautta lapsi käsittelee vaikeitakin asioita.
Leikki on aina vapaaehtoista ja motivaatio siihen lähtee lapsesta itsestään. Siinä mennään lapsen ehdoilla ja se voi olla hyvinkin monimutkaista ja haastavaa, mutta aina hauskaa ja joustavaa. Aitoa leikkiä ei ole esimerkiksi terapeutin kanssa tehty leikkimielinen harjoite.
Leikki edistää vahvuuksien ja taitojen kehittymistä hyvin monipuolisesti. Monia taitoja, joita koulussa myöhemmin tarvitaan, opitaan leikkien ja pelien kautta.:
- Vuorovaikutustaitoja
- Käsitteiden ymmärtämistä
- Ongelmanratkaisutaitoja
- Loogista ajattelua
- Tunteiden säätelyä
- Asioiden katsominen toisen näkökulmasta
- Motoriikka
- Mielikuvitus
- Kieli
Leikin tukeminen
Jos lapsi leikkii hänelle liian vaikeassa ympäristössä, on leikki kovaa työtä, siinä on paljon toistoa ja aika käy pitkäksi. Leikkiminen on vaativa ja moniulotteinen taito. Kotioloissa aikuinen voi tukea leikkiä monella eri tapaa.
- Salli lapsen leikkiä yksin.
- Anna lapselle tilaa ja aikaa vapaasti leikkiä.
- Kuuntele, aidosti ja kaikilla aisteilla.
- Uskalla olla hiljaa.
- Heittäydy, ole aidosti mukana. Leiki, älä leikitä, lapsi kyllä huomaa eron.
- Rohkaise lasta tutkimaan ja olemaan oma-aloitteinen.
- Käy lapsesi kanssa läpi, miten kutsutaan mukaan leikkiin ja miten kutsu hyväksytään.
- Mene leikkiin lapsen ehdoilla ja aloitteilla. Sinulle mieleinen tai ”oikea” tapa leikkiä ei ole lapsestasi välttämättä se paras. Mieti onko oikeaa tai väärää tapaa leikkiä. Miksi?
Oman toiminnan ja asenteen lisäksi aikuinen mahdollistaa leikkiä ympäristöä muokkaamalla.
Ympäristöä soveltamalla juuri oman lapsen tarpeita vastaavaksi, luodaan esteettömyyttä. Huomioi fyysiset esteet. Käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälineitä, pääseekö hän leluihin itse käsiksi, kutsuuko tila leikkiin? Rikastuta tilaa kiinnostavilla ja aisteja kutkuttavilla tavaroilla tai vaihtoehtoisesti raivaamalla kaikki ylimääräinen tilasta pois, jotta tila ja toiminnan tarkoitus ovat selkeät.
Ympäristön muokkaamisessa otetaan yksilöllisesti huomioon:
- Turvallisuus leikkijälle (liikenne, tunneympäristö, kuvat, rajattu alue)
- Tila vastaa leikkijän sisäistä motivaatiota (menevälle tapaukselle paljon tilaa juosta)
- Sosiaalinen ulottuvuus (onko tilassa muita vai ei)
- Saatavilla olevat materiaalit (ovatko ne turvallisia, tarkoituksenmukaisia ja motivoivia)
- Aistiärsykkeiden tarjoaminen ja toisaalta myös niiden minimointi.
Leikki luo osallisuutta
Lapsen näkökulmaan voi tutustua hänen toimintansa kautta, ja leikki on siihen täydellinen paikka. Leikissä aikuinen voi liittyä lapsen toimintaan ja kommunikoida lapselle ominaisen toiminnan avulla. Leikki kun on ikään kuin lapsen kieli. Leikki voi edistää sekä kuulluksi tulemista että joukkoon kuulumista parhaalla mahdollisella tavalla: niin, että kaikilla on hauskaa, sekä lapsilla että aikuisilla. (Johanna Olli)
Erityisryhmiin kuuluvat lapset leikkivät ja tutkivat ympäristöään vähemmän kuin ikätasoisesti kehittyneet lapset. Kuntoutuksen ja opetuksen keskellä lasten luonnollisten leikkitilanteiden ja leikintarpeen tyydyttäminen voi jäädä huomiotta. Fyysiset rajoitteet tai sosiaalisten taitojen puute voi estää lasta toimimasta muiden kanssa tasavertaisesti. Muiden lasten voi olla vaikea ymmärtää leikkiin haluavan aloitteita. Aikuisilla on vastuu siitä, että lapset tulevat kuulluksi.
Lasten osallisuuteen kuuluu lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja toimiminen vertaisryhmissä. Osallisuutta koetaan, kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja kuuluvansa joukkoon. Leikki monipuolistaa lapsen sosiaalisia suhteita ja vahvistaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta eli luo yhteenkuuluvuutta. Yhteenkuuluvuuden, positiivisten sosiaalisten kokemusten ja opittujen taitojen kautta leikki lisää kokonaisvaltaista integraatiota yhteiskuntaan. Onnistunut leikki luo positiivista käsitystä itsestä toimijana.
Muistettava on, että yhteenkuuluvuus ei synny automaattisesti lasten muodostaessa päiväkotiryhmän, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Kuitenkin kaiken ytimessä on lapsi, moninaisella kerronnallaan itseään ja kuulumistaan ilmaiseva aktiivinen toimija, jolla on oikeus kuulua ryhmään, löytää oma paikkansa ja tuntea yhteenkuuluvuutta. (Juutinen, J. 2018)
Leikki tutuksi – harrastustoimintona
Leikki ja pelailu harrastustoimintona saattavat aiheuttaa hämmennystä. Miksi ilmoittaisin lapseni pelaamaan lautapeliä tai leikkimään, kun ne ovat asioita, joita lasten kuuluu tehdä päivät pitkät? Miksi ihmeessä maksaisin ulkopuoliselle taholle tämän toiminnan järjestämisestä? Tarvitseeko lapsi todella strukturoidun tilan ja ajan leikille? Kyllä, erityisesti tukea tarvitsevat lapset.
Aikuinen pystyy omin avuin aloittamaan uuden harrastuksen. Kun harrastuksessa on käyty ja opittu taitoja, voi sitä toteuttaa itsenäisesti, esimerkiksi maalata kotona. Sama idea pätee leikkitaitoihin. Jotta lapsi pystyy leikkimään kotona ja kavereiden kanssa, on hänen ensin opittava leikissä tarvittavat taidot. Leikki on vaativaa. Se on monen taidon ja valmiuden sarja. Siihen tarvitaan mm. kykyä ymmärtää toista, vuorottelua, toiminnanohjausta, tarinan kerrontaa ja siihen eläytymistä sekä itsehillintää ja kykyä irrotteluun.
Kaikkien lasten leikkitaidot eivät kehity iänmukaisesti. Varsinkaan silloin, kun on toimintakyvyn haasteita. Kun leikkitaidot eivät kehity ja lapsi ei pääse leikkimään, vaarana on, että monet hyödylliset taidot jäävät oppimatta. Joskus leikin opetteluun tarvitsee ammattitaitoisen ohjaajan ja toimivat tilat. Leikkitaitoja opetellaan pienessä ryhmässä muiden vertaisten kanssa, aikuisen tuella. Hyödynnämme lähikehityksen vyöhykettä ja toimintoja pilkotaan ja porrastetaan. Tavoitteena on siirtää opitut taidon kotiin.
Meillä harrastaminen
Vanhempana on lupa luopua ammattilaisen roolista. Ilmoittaessasi lapsesi meille harrastamaan jaat tuen taakkaa. Ota kuppi kuumaa ja juttele hetki muiden vanhempien kanssa.
Harrastaminen meillä on tavoitteellista, vahvasti tuettua pienryhmätoimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on valmiudet tukea lasta harrastamaan opettelussa. Toiminta sovelletaan jokaiselle sopivaksi ja ryhmät muodostetaan toimintakyky edellä. Luomme lapsille turvallisen tilan opetella leikkitaitoja, muihin liittymistä ja vuorovaikutusta. Leikkiminen ja pelailu muiden kanssa luo osallisuutta ja positiivisia kokemuksia vertaisten kanssa puuhailusta. Näiden lisäksi touhutessa vahvistuu toiminnanohjaus, sosiaaliset taidot, tunteiden käsittely, muisti ja toiminnan suunnittelu.
Leikki tutuksi -ryhmä sekä pelailua lapsille ryhmät alkavat Ilmaisun Huoneella syksyllä 2021. Voit ilmoittautua jo nyt mukaan toimintaan. Ilmaisun Huone on keväällä 2020 alkanut harrastustoimintaa kehittävä hanke. Päätavoitteena on edistää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja. Samalla vahvistetaan osallistujan itsevarmuutta, erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä, sekä kommunikaation apuvälineiden käyttöä.
Tiloihimme ja toimintaamme saa tulla tutustumaan!
Tuuli Ahonen
projektikoordinaattori
Ilmaisun Huone -hanke
tuuli@malary.fi
Lähteet:
Juutinen, J. 2018. Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1881-6
https://leikkipaiva.fi/hyvinvointia-leikista-seminaari/
https://leikkipaiva.fi/leikki-edistaa-sairaan-ja-vammaisen-lapsen-osallisuutta/
Lapsenoikeudet.fi/blogi/oikeus-lapsuuteen-ja-iloon/
Johanna Olli https://www.utu.fi/fi/ihmiset/johanna-olli
http://lastentahden.blogspot.com/2018/01/vammaiset-lapset-osaavat-leikkia-enta.html
Play as therapy – Children and playfulness, Reinie Cordier ja Anita Bundy
