Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia, mitä se tarkoittaa kehitysvammaisille henkilöille? Digitaitojen ollessa uusi kansalaistaito, digin (eli digitaalisten palveluiden ja sovellusten sekä laitteiden) tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Näin ei kuitenkaan ole. Miten ammattilaiset ja lähi-ihmiset voisivat varmistaa osallisuuden kokemuksen myös tukea tarvitseville henkilöille? Ja kuinka monella tapaa digitaalisuus voikaan tukea osallisuutta? Pidimme lokakuussa webinaarin digiosallisuudesta.
Nämä kysymykset mielessäni lähdin kesällä 2021 suunnittelemaan tapahtumaa kehitysvammaisten ihmisten lähipiirissä toimiville ammattilaisille sekä läheisille. Halusin jakaa kehitysvamma-alalle tietoa alan toimijoista sekä antaa käytännönläheistä tietoa digiosallisuuden tukemiseen. Tavoitteena rohkaista ihmisiä kokeilemaan digiä ennakkoluulottomasti ja antaa tukea työkaluja esimerkiksi saavutettavuuden vaatimiseen.
Kysyimme webinaarin ilmoittautumisen yhteydessä aihetoiveita. Toiveet vaihtelivat digiosallisuudesta yleisesti oppimisesta hyvin spesifeihin ongelmiin ja kysymyksiin. Paljon toivottiin konkreettisia vinkkejä ja työkaluja arjen työhön. Myös omakohtaisia kokemuksia osallisuudesta ja digin käyttämisestä haluttiin kuulla. Yleisesti palautteista voisi sanoa, että ammattilaiset kaipasivat rohkaisua ja motivaatiota digitaitojen opettamiseen.
Mitä on digiosallisuus?
Webinaarissa puhuimme paljon digiosallisuudesta ja digitaidoista.
Digitaidot ovat taitoja käyttää laitteita ja toimia digitaalisissa palveluissa. Digitaidot ovat hyvin laaja kirjo erilaisia taitoja. On hyvä muistaa, että mikään diagnoosi ei voi määritellä kuinka hyvät tai huonot digitaidot toisella on. Se, mistä ohjatessa lähdetään liikkeelle, on hyvin yksilöllistä. Toinen tarvitsee apua laitteen käytön opetteluun, ja toinen kaipaa apua valeuutisten tunnistamiseen sekä luotettavien uutiskanavien etsimiseen.
Digiosallisuus on osallisuutta digitaalisissa palveluissa. Se luo turvallisuutta, onnellisuutta ja yhdenvertaisuutta. Osallisuus yleisesti on todella tärkeä tunne meidän kaikkien elämässä. Meille jokaiselle on tärkeä tuntea kuuluvansa joukkoon yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä. Digiosallisuutta voi tarkastella jakamalla sen kuuteen eri osa-alueeseen.
Infrastruktuuri ja teknologiset välineet
Välineisiin lukeutuvat tietokoneet, puhelimet ja muu käyttöä tukevat välineet ja palvelut. Netti on osa infrastruktuuria.
Saavutettavuus
Palvelujen tekninen toteutus, helppokäyttöisyys, sisältöjen ymmärrettävyys ja selkokielisyys. Kun toimintaympäristö on saavutettava, mahdollistaa se itsenäisen käytön ja osallisuuden kokemuksen ilman toisen ihmisen apua.
Turvallisuus ja luotettavuus
Tähän liittyy palveluiden turvallisuuden lisäksi omat tiedot ja taidot tietokoneiden ja älypuhelimen turvalliseen käyttöön sekä oman tietosuojan hallintaan.
Taidot, osaaminen ja digituki
Digiosallisuus edellyttää riittäviä teknologisia taitoja ja osaamista. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että osaaminen olisi automaattisesti riittävä. Huono käytettävyys sekä yksilöllisen tuen puute ovat isoja digiosallisuutta rajoittavia tekijöitä. Tämä on merkittävä haaste, sillä heikommat teknologiataidot ovat vahvasti yhteydessä myös yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.
Käytettävyys
Käyttäjän pitää voida hyödyntää palveluita vaivattomasti ja tehokkaasti. Palvelumuotoilu sekä yhteiskehittäminen nousevat käytettävyydestä puhuttaessa vahvasti esille. Käytettävyyttä parantavat ratkaisut tukevat usein digitaalisten palvelujen saavutettavuutta.
Käyttäminen ja hyödyt
Digitaalisen teknologian ja digipalveluiden käyttämättömyyden taustalla on useita eri tekijöitä, jotka liittyvät digitaitojen puutteeseen, palveluiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Myös asenteilla ja motivaatiolla on merkittävä rooli.
On tärkeä huomioida yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien toimintaympäristö ja sosiaalinen konteksti (osallisuuden viitekehys). Näillä voi olla käytön kannalta suuri merkitys. Käyttäjä voi esimerkiksi motivoitua käyttämään digipalveluita, jos hän näkee oman viiteryhmänsä hyödyntävän samoja palveluita.
Digiosallisuus webinaari
Nyt kun digiosallisuus on käsitteenä käyty läpi, niin siirrytään webinaarin antiin.
Terveiset Digi arkeen -neuvottelukunnasta
Sami Älli, Kehitysvammaliitosta esitteli valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintaa ja painotti digitaalisen Suomen yhdenvertaisuuden tärkeyttä. Kaikkien pitää pystyä käyttämään digiä, haasteista huolimatta. Digitaidot eivät kehity itsestään. Digitaidot ovat kansalaistaidot eikä ketään voi jättää niiden ulkopuolelle. Saavutettavuus on arvovalinta ja yhteiskuntavastuuta, mutta myös markkinavaltti.
Ihan netissä – Vapautta ja vaaroja verkossa
Sosped-säätiö / Somerajaton
Helmi Korhonen puhui esityksessään, miten some on muokannut ajatusmaailmaamme ja itseohjautuvuusteorian avulla analysoi miksi some kiinnostaa. Ajattelutapamme on somen ja netin kautta muuttunut melko huomaamattomastikin. Ennen ajattelumme oli lokaalia, eli mielessämme ja todellisuudessamme oli vain lähitapahtumat. Lokaaliajattelu muuttui internetin myötä globaaliksi. Nyt elämme viraalissa maailmassa, se mitä tapahtuu Hollywoodin palkintogaalassa, näkyy meillä samaan aikaan. Jäin miettimään, mitä käy, kun ihminen jää netin ulkopuolelle? Silloin elää jo melkein kuin eri maailmassa.
Miksi somesta on tullut niin suuri ilmiö? Yksi teoria tähän löytyy itseohjautuvuudesta. Sosiaalinen media tarjoaa paikkoja olla itseohjautuva: minä päätän mitä somessa näkyy, ketä seuraan ja mitä sinne itse tuotan. Minä pystyn! Minä kuulun joukkoon! -kokemuksia.
Lupa innostua
Honkalampi-säätiö / #Ihan Diginä! -hanke
Saila Kosunen ja Sari Pakkanen kertoivat monia syitä miksi digistä kannattaa innostua ja mitkä innostusta monesti estävät. He korostivat, että digimahdollisuudet kuuluvat jokaiselle, eikä saatavuus saa riippua olosuhteista tai tuen tarpeesta. Digiin osallistuminen ja taitojen oppiminen on monesti (ennakko)asennekysymys. Muista siis, miten puhut digitaalisesta maailmasta. Oletko innostaja vai lannistaja?
Mukana tekemässä yhteistä hyvää – Kokemuksia yhdenvertaisesta digivapaaehtoisuudesta, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry/Yhdenvertainen kaveritoiminta
Pia Björkman innosti kaikkia kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan hyödyt ovat kiistattomat: se tuottaa hyvää oloa, tuo elämään tavoitteellisuutta sekä osallisuuden kokemuksia. Nyt vapaaehtoistoiminta on siirtynyt myös digitaaliseen maailmaan, ja sitä voi tehdä kuka vain vammasta tai vammattomuudesta riippumatta.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry sekä muut tahot järjestävät tuettua vapaaehtoistoimintaa. Digikaveritoiminta on oivallinen ympäristö osallistua digimaailmaan, laajentaa omaa maailmankuvaa ja saada ystäviä. Omat ympyrät laajenevat, kun juttelee toisella puolella Suomea olevan ihmisen kanssa.
Videotervehdys Aspalta – Arjen koodit hankkeesta Lea Haikala
Aspa haluaa edistää digiosallisuutta ja on kehittänyt hankkeiden avulla välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. SAKKE-työkalu arvioi esimerkiksi avointen kurssien saavutettavuutta. Digihelppari sovellus on kehitetty arjen hallinnan tueksi. Arjen koodit -hankkeessa testataan erilaisten sovellusten käytettävyyttä ja saavutettavuutta yhdessä kokemustoimijoiden kanssa. Kokeilussa on ollut esimerkiksi Nappi Naapuri ja mielialapäiväkirja -palvelut sekä VR-lasit. Lea painotti, että kaikkien kannattaa osallistua digisovellusten kehitykseen, näin digimaailmasta saadaan kaikille sopiva.
Median tekeminen kehittää digilukutaitoja, Sosped-säätiö / Mieletöntä valoa
Saija Salonen Mieletöntä valoa -toiminnasta korosti itsetekemisen ja luomisen tärkeyttä, sillä tekemällä oppii parhaiten. Kun on itse tehnyt, niin oppii myös tarkastelemaan muiden toimintaa kriittisemmin. Esimerkiksi, jos on joskus käyttänyt kuvankäsittelyohjelmia, niin osaa ajatella muiden kuviakin hieman kriittisemmin. Kuvista saa siloteltuja ja kauniita minuuteissa, ellei sekunneissa.
Nettisivuihin vaikuttaminen on osa digitaitoja.
Selkeästi meille -hanke korosti nettisivujen saavutettavuuden merkitystä. Viesti hankkeelta oli selkeä: kaikkien palaute on tärkeää ja palautteella oikeasti on merkitystä. Hankkeessa on saatu muutoksia aikaan jo nyt selkeyden ja saavutettavuuden kannalta. He rohkaisivat meitä kaikkia vaatimaan nettisivuja toimimaan käyttäjäystävällisemmin sekä saavutettavimmin. Saavutettavuusdirektiivi tukee tässä. Ja vaikka selkokielisyys ei kuulu direktiiviin, on sille joka taholta vahva suositus. Tämä tuli jo Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenvuorossa vahvasti esille. Nettisivut, kun ovat tehty meitä käyttäjiä varten, ja meitä on monenlaisia.
Konkretiaa
Täältä voit tarkastella webinaarin materiaaleja, sekä jo koottuja vinkkejä digitaitojen tukemiseen.
Mahdollisuus lapselle ry:n ryhmätoiminnat
Vertaisuus on tärkeä oppimisen väylä nuorilla. Mutta jos vuorovaikutus tai kommunikaatiotaidot ovat puutteelliset, voi vertaisten kanssa toimiminen ja heiltä oppiminen olla haasteellista. Someryhmässä sekä Osaksi yhteiskuntaa -ryhmässä pääsemme tuetusti vertaisuuden sekä digin äärelle.
Webinaari järjestettiin yhteistyössä:
Mieletöntä valoa – ja Somerajaton -toiminta, Sosped-säätiö.
Selkeästi meille -hanke, Kehitysvammatuki57 ry ja Kehitysvammaliitto ry.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Yhdenvertainen kaveritoiminta
#Ihan Diginä! -hanke, Honkalampi-säätiö.
Arjen koodit -hanke, Aspa-säätiö.
Digi arkeen -neuvottelukunta
Kiitos kaikille yhteistyöstä! Teitte kanssani yhdistyksen historiaa. Jos haluat katsoa tallenteen webinaarista, ole yhteydessä minuun.
Tuuli Ahonen
projektikoordinaattori
Ilmaisun Huone -hanke
tuuli@malary.fi
puh. 050 544 4611
